Mielenterveys- ja päihdehoitotyötä nuorten chatissa — koronakevään harjoittelukokemuksia 

Kevään 2020 koronapandemian poikkeusolot toivat tullessaan monia muutoksia opiskelujen suorittamiseen. Tämä tarkoitti myös sitä, että mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelut eivät alkaneet suunnitellusti. Harjoittelupaikan peruuntumisen aikaan olivat pinnalla ahdistus ja epävarmuus opintojen etenemisestä. Olikin onni, että harjoittelun pystyi suorittamaan projektimuotoisesti chat-palvelussa.  

Onks tää normaalia? -chat palvelee paikallisesti eri puolilla Suomea. Kaakkois-Suomessa palvelu toimii yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) sekä muiden toimijoiden, kuten LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Kaikki osallistujat valmennetaan chat-vastaamiseen. (Vepsäläinen ym. 2018.)  

C:\Users\e862000\AppData\Local\Microsoft\Windows\INetCache\Content.MSO\7AB55C97.tmp
Kuva 1. Mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelun toteutusta etäyhteydellä (Kuva: Tea Väärä) 

Mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelussa opittua  

Harjoittelun suorittaminen tietokoneen välityksellä kotoa käsin oli kokemuksena mielenkiintoinen ja opettavainen. Chat-työskentelyssä ei voinut tietää etukäteen, mitä työvuoron aikana tulee vastaan. Oletuksena oli, että moni yhteydenotto liittyisi koronapandemiaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan nuoria huolestuttivat enimmäkseen muut elämänvaiheen psyykkistä kuormitusta aiheuttavat asiat. Myös kiusaaminen, yksinäisyys tai köyhyys saattavat lisätä tarvetta mielenterveyden tukeen (Vorma ym. 2020). 

C:\Users\e862000\AppData\Local\Microsoft\Windows\INetCache\Content.MSO\121C9BD.tmp
Kuva 2. Yksinäisyyden kokemus voi tuntua musertavalle (Kuva: Tea Väärä) 

Harjoittelussa on tavoitteena oppia hoidollisen suhteen luomista ja psyykkisen voinnin arviointia. Kokemusten perusteella vuorovaikutusta voi edistää kertomalla, että on hyvä asia keskustella mieltä painavista asioista. Vuorovaikutus on kuitenkin haastavampaa sähköisessä ympäristössä, kun ei näe toisen eleitä ja ilmeitä eikä kuule äänenpainoja. On osattava tulkita oikein, mitä kysyjä tarkoittaa, ja herkästi kysyttävä tarkennusta. Vastausten tulee olla helposti ymmärrettävää yleiskieltä, jotta virheellisen tulkinnan mahdollisuus vähenee.  

Keskustelut antoivat realistisen kuvan neuvonnasta etäyhteydellä. Opiskelukavereiden tuki Skypen välityksellä chattien aikana helpotti vastaamista. Vaikka opettajat olivat taustatukena, chat-vastaaminen oli itsenäistä ja opiskelijatiimin vastuulla. Itsenäisen työskentelyn on havaittu olevan opiskelijoiden ammattitaitoa edistävä tekijä (Pelkonen & Lempinen 2020). Etätyöskentely mahdollisti nuorten saavuttamisen ja tuen virka-ajan ulkopuolella, heidän arjessaan.  Mielenterveyttä uhkaavat tekijät eivät riipu ajasta ja paikasta, ja ne ovat tärkeitä tunnistaa ajoissa (Vorma ym. 2020).   

Kirjoittajien kokemusten mukaan alun ahdistus opintojen etenemisestä helpotti projektimuotoisen harjoittelun kuluessa. Harjoittelua chat-palvelussa voidaan suositella kaikille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, joille verkkoauttaminen on työnkuvana tulevaisuudessa. Lisäksi terveydenhoitajan työssä korostuu mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaamisen kansanterveydellinen merkitys (Suua 2013).  

Kirjoittajat 

Siina Niinimäki, Elina Vornanen ja Tea Väärä ovat LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoita, jotka suorittivat mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelun Onks tää normaalia -chat-palvelussa 

Minna-Maria Behm työskentelee päätoimisena tuntiopettajana, ja hän toimi harjoittelun ohjaajana, chat-yhteistyön koordinoijana ja kirjoitti artikkelin yhdessä opiskelijoiden kanssa 

Lähteet

Pelkonen, J. & Lempinen, V. 2020. Terveydenhoitajaopiskelijan ammatillinen kasvu uusissa toimintaympäristöissä. LAB-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 20.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003163519  

Suua, P. 2013. Hoitotyön opiskelija mielenterveystyön harjoittelussa. ePooki – Sosiaali- ja terveysalan uudistuva koulutus. [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053112074       

Vepsäläinen, J., Imeläinen S. & Leinonen K. 2018. Onks tää normaalia? -palvelu kohtaa nuoret somessa. Suunta – Etelä-Karjalan ammatillinen verkkolehti 16.11.2018. [Viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: https://www.saimia.fi/suunta/onks-taa-normaalia-palvelu-kohtaa-nuoret-somessa/   

Vorma, H., Rotko T., Larivaara M. & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. [Viitattu 8.6.2020] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162053   

Linkit

Zoturi One Oy 2020. Onks tää normaalia? -chat. [Viitattu 31.8.20] Saatavissa: https://normaali.fi/ 

Kuvat

KUVA 1. Väärä, T. 2020. Mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelun toteutusta etäyhteydellä. 

KUVA 2. Väärä, T. 2020. Yksinäisyyden kokemus voi tuntua musertavalle. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *